Lotat
Järjestö Lotta Svärd kehittyi suojeluskuntien naisosastosta itsenäiseksi. Vuonna 1921 perustavassa kokouksessa hyväksyttiin järjestölle yhteiset säännöt. Järjestöön kuului vuonna 1938 noin 100 000 jäsentä ja vuonna 1943 jo noin 220 000 jäsentä. Inkeri Savelainen oli johdossa 1942 keväällä perustetussa lottainasiantoimisto päämajassa. Vuodesta 1929 lähtien Fanny Luukkonen oli johtanut koko lottaorganisaatiota. Marraskuussa 1944 lottien järjestön toiminta lopetettiin välirauhansopimuksen perusteella.
Lotat huolehtivat joukkojen muonituksesta sekä osallistuivat keräystoimintaan 1939 vuonna syksyn YH:n aikana. Tuona aikana lottina oli noin 76 000 naista ja talvisodan aikana heitä oli vähän vähemmän. Lotat avustivat talvisodan jälkeen siirtoväen asuttamisessa ja tähän liittyvissä tehtävissä. 15.6.1942 tarvittiin lottia muonitukseen ja muihin huoltotehtäviin, joten tehtiin lottien osittainen liikekannallepano. Kunnes lotta antoi lottasitoumuksen hän oli vapaaehtoinen ja kun hän antoi sitoumuksen lotta oli sidottu tehtäväänsä samalla tavalla kun mies suorittaa asepalvelusta. Sodan todellisuuden lotat kohtasivat, kun rintamalla olleet lotat joutuivat joukkosidontapaikoille, kenttäsairaaloihin ja kaatuneiden evakuointikeskuksiin.
Lapset
Sota muutti normaalin elämän, erityisesti lasten elämän. Lapset joutuivat keskeyttämään koulutyönsä, mutta tilanteen vakiinnittua sitä voitiin jatkaa. Lasten elämän teki kaupungeissa vaikeiksi pommitukset ja elintarvikepula. Maaseudulle pommitusten uhka oli pienempi ja elintarvikkeidentilanne parempi.
Aktiivisesti organisoidussa nuorisoyhteisössä nuoret ja lapset olivat pikkulottina ja sotilaspoikina. 1943 vuoden lopussa sotilaspoikia oli yli 72 00 ja pikkulottia 48 000. Sotilaspoikien toiminnassa oli mukana 10-17 vuotiaat ja lottatyttöinä 8-16- vuotiaat.
Talvisodan alettua Ruotsissa vilisi spontaanisti ajatus suomalaisten lasten siirtämisestä Ruotsiin. Centrala Finlandshjälpenin edustajat vierailivat 39 joulukuussa päämajassa ja saivat Mannerheimin siunauksen asialle. Ruotsiin kuljetettiin noin 10 000 lasta ja äitiä talvisodan aikana. Sosiaaliministeri Fagerholmin johdolla vuonna 1941 syksyllä perustettiin lastensiirtokomitea, joka organisoi jatkasodan aikana lasten siirrot Ruotsiin. Sotalapsiksi lähti vuoden 1942 aikana kaikkiaan 17 000 lasta. Ruotsissa oli virallisten tilastojen mukaan 50 000 sotalasta, mutta 15 000-24 000 lasta päätyi epävirallista tietä myös Ruotsiin. Osa sotalapsista ei koskaan palannut Suomeen, koska he olivat niin ruotsalaistuneita ja Ruotsiin arvellaan jääneen 15 000 lasta.
Yleisesti
Koska Suomen ulkomaankauppa pysähtyi hallituksen piti säännöstellä elintarvikkeiden kulutusta ja se näkyi siviilien elämässä siten, että tuontituotteita kuten kahvia ja bensiiniä säännösteltiin ja kun kahvia ei ollut tehtiin voikukan juurista ja tammenterhoista korviketta. Tupakka, sokeri ja voi oli myös haluttuja, joten valtio kielsi lailla mm, pullien kuorrattamisen. Suomalaisille tuli ostokortit joilla esim kahvia ja sokeria säännösteltiin. Maaseudun tuotttajat koki poikkeusaikoja: luovutusvelvollisuus ja hinnat säädeltyjä. Suomi välttyi pahimmilta epidemiolta, mutta kulkutauteja esiintyi esim. kurkkumätäepidemia ja lavantautiakin esiintyi pohjanmaalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti