Päämajan toiminta talvi- ja jatkosodan aikana

Talvisodan alkaessa 30. marraskuuta 1939 tuli päämaja toimintaan 3. joulukuuta Mannerheimin ja päämajan siirtyessä Mikkeliin ja oli toiminnassa vuoteen 1945 muutamia katkoja lukuun ottamatta. Toiminnan siirryttyä Mikkeliin oli päämajan käytettäväksi varattu keskuskansakoulun lisäksi useita muita julkisia rakennuksia. Toimipisteissä työskentele Talvisodan aikana noin 650 henkeä ja Jatkosodan aikana noin 2 500 henkeä. joten se näkyi pienen Mikkelin katukuvassa. Useiden pommituksien takia yksiköitä hajautettiin maaseudulle. Näiden pommituksien takia ylipäällikkö joutuikin vaihtamaan useasti paikkaa. 

Päämajalla arkipäivää olivat esittely, joita suorittivat aselajien komentajat, huoltolajien päälliköt, tarkastajat ja jaostojen päälliköt. Näkyvintä toimintaa tavallisille ihmisille olivat päiväkäskyt, joista ensimmäisen ylipäällikkö G. Mannerheim antoi 30.11.1939. Viimeisen käskyn Mannerheim antoi 31.12.1944. Päämajoitusmestari A. F. Airo kuvaili operaattiset asiat.