(c)http://fi.wikipedia.org/wiki/A._F._Airo |
Kun hän palasi Ranskasta, hänet nimitettiin operatiivisen osaston päälliköksi ja tähän tehtävään kuuluipuolustusneuvoston sihteerinä toimiminen. Hänen tehtäviin kuului valtakunnan puolustussuunnitelmien laatiminen ja kehittäminen vuosina 1928-29. Airo oli perehtynyt perusteellisesti Suomen armeijan tilaan, jonka johdosta hän oli erittäin kykenevä sodanaikaiseen tehtäväänsä.
Marsalkka Mannerheim tutustui Airoon hänen ollessaan puolustusneuvoston sihteeri. Koska hän on kylmäverinen, rohkea ja älykäs, ei ollut ihme, että Mannerheim nimitti Airon talvisodan alussa päämajoitusmestariksi. Päämajoitusmestari toimi suoraan ylipäällikön alaisena operaatioita ja joukkojen järjestelyä koskevissa asioissa. Mannerheimin ja Airon yhteistyö ei aina sujunut vaan heillä oli suuriakin erimielisyyksiä, mutta heidän yhteistyö alkoi 1930-luvulla ja jatkui aina sodan loppuun asti.
Airo oli päämajan keskeisimpiä henkilöitä kenraali Heinrichsin ohella. Heidän keskinäisiin suhteisiin vaikutti Mannerheimin persoonallisuus ja johtamistapa. He olivat hyvin pidättyväisiä kertomaan tai kirjoittamaan sodan aikaisesta toiminnastaan. Sen takia Airosta syntyi käsitys vaikeneva kenraali. 1944 vuoden syksyllä ja 1945 vuoden alussa tehtyjen muutosten takia Airosta tuli yleisesikunnan päällikkö, jossa hänen tehtäviin kuului puolustusvoimien demobilisointi sekä puolustusvoimien rauhan ajan liikekannallepano- ja keskityssuunnitelmien laatiminen. 18.11.194 A.F.Airo nimitettiin Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim- ristin ritariksi, mutta hänestä ei koskaan tullut täyttä kenraali. Airo on ollut pidätettynä aseenkätkennän takia, mutta hän ei koskaan saanut tuomiota siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti