Axel Erik Heinrichs (1890-1965)

(c)http://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Heinrichs

Helsingissä 21.7.1890 syntynyt Axel Erik Heinrichs vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa Helnsingissä. Hän aikoi  aluksi historioitsijaksi tai arkkitehtuuriksi eikä aikonut sotilasuralle. Hän oli kirjallisesti lahjakas ja toimittajan ura kiinnosti enemmän kuin opiskelu yliopistossa, mutta toimittajan ura ei ilmeisesti ollut tarpeeksi kiinnostava vaan hänen isänmaallinen innostus vei hänet jääkäriksi Saksaan 1915 vuonna. Helmikuussa 1918 kolmen vuoden kuluttua Heinrichstuli Vaasaan muiden jääkärien kanssa ottaakseen osaa valkoisen armeijan joukossa sotatoimiin. Heinrichs jääkärimajuri oli Tampereen ja Viipurin valtauksissa mukana. 1920-luvulla hän toimi monissa sotilashallinnollisissa tehtävissä yleisesikunnassa.

"Lisäksi hän oli Keski-Suomen rykmentin komentajana 1923-24, yleisesikunnan v.a. esikunta- päällikkönä 1924-25, sotakorkeakoulussa ja kurseilla Ranskassa 1925-28, Savon prikaatin komentajana 1928-.29, Sotakorkeakoulun johtajana 1929-30" kertoo päämajamuseo. Kun hän oli Vaasan läänin maaherrana, hänet määrättiin 1.divisioonan komentajaksi ja hän toimi tässä asemassa 1938 vuoteen asti. Heinrichs palveli myös vähän aikaa jalkaväen tarkastajana ennen kuin talvisota alkoi. 19.2.1940 asti hän oli Kannaksen Armeijan 3 Armeijakunnan komentaja, kun talvisota alkoi ja hänet määrättiin Kaannaksen Armeijan komentajaksi tämän jälkeen. Maaliskuussa Heinrichsille tuli määräys komentajaksi Mikkeliin.

Jatkosodan alkaessa yleisesikunnan päällikkö Heinrichs määrättiin 29.6.1941 Karjalan Armeijan komentajaksi. Hänen johdollaan Karjalan Armeija eteni Syvärille ja Maaselän kannakselle. Heinrichsiä on luonnehdittu yhdeksi Suomen huomattavimmaksi rintamakomentajaksi. 1942 tammikuun lopulla hän siirtyi yleisesikunnan päälliköksi päämajaan ja tässä tehtävässä hän toimi 6.10.1944 asti. Heinrichs määrättiin pääsesikunnan päälliköksi lokakuussa ja jo 1944 vuoden viimeisenä päivänä Heinrichs nimitettiin puolustusvoimain v.a. komentajaksi. Kun Mannerheim 1945 vuoden alussa luopui aktiivisesta ylipäällikkyydestä sodan johto siirtyi A.E. Heinrichsille, jonka tehtäväksi jäi välirauhansopimuksen ehtojen toteuttaminen, Lapin sodan saattaminen loppuun ja joukkojen kotiuttaminen. Myös hän erosi asekätkentäjutun yhteydessä. Heinrichs sai Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim- ristin 31.12.1944 ja on Mannerheimin ohella ainoa, joka on saanut kyseisen kunniamerkin.